Kauhean kaunis Venetsia

Cinque Terrestä matka jatkui junalla halki Italian kohti Venetsiaa. Venetsian ollessa viimeinen etappi Italian junaseikkailullamme, matkaväsymys alkoi jo hieman painaa. Siitä huolimatta en voinut olla ihastelematta näkemääni lyhyellä kävelymatkalla Venetsian rautatieasemalta Cannaregiossa sijaitsevalle lomakodille. Cannaregio osoittautui nappivalinnaksi majoituksen suhteen, sillä se oli rauhallinen, sivussa perinteisiltä turistireiteiltä, ja aavistuksen paikallismeininkiä saattoi aistia täällä etenkin ilta-aikaan, jolloin kanaalin varren terassit täyttyi italiankielisestä puheensorinasta.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Ensimmäinen päivä Venetsiassa hurmasi minut. Kauniita kanaalinvarsia oli mukava seurailla kävellen, ja ihastella samalla gondolieereja työssään. Usein kanaalille päin vanhojen talojen julkisivut olivat upean koristeellisia, sillä niiden kukoistusaikana vieraat vastaanotettiin kanaalin puolelta.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Toisena päivänä, joka sattui osumaan viikonlopulle, Venetsian huonot puolet pääsivät yllättämään. Heräsin yltäpäältä hyttysen puremissa, vaikka pirulaisia ei ollut muualla Italiassa näkynyt. Väkimäärän lisääntymisestä päätellen risteilyalus tai kaksi oli rantautunut lähisatamaan, ja pääkadut olivat täysin tukossa ihmisistä. Sivukaduilla pysytellessä oli pääosin helppo hengittää, mutta lounassuunnitelmat pakottivat reitin San Marcon aukion liepeille. Päiväturistien lähinnä keskittyessä San Marcon alueeseen, me hyppäsimme Vaporettoon ja kruisailimme ”väljillä vesillä” takaisin Cannaregion rauhaan. Vaporetto-kyyti oli kokemuksena ehkäpä jopa parasta Venetsiassa!

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Alkuillasta kadut olivat jo huomattavasti tyhjentyneet, ja aloin taas uskoa Venetsian taikaan, jonka luulin jo menettäneeni. Viinilasin kanssa istuskellessa ja ohikulkijoita katsellessa en voinut enää muuta kuin hymyillä – verenhimoisista hyttysistä huolimatta. Venetsiaan voisin vielä palata.

 

Vinkit Venetsiaan:

  • Jos pystyt, yövy Venetsiassa. Näin pääset näkemään Venetsiaa heti aamulla ennen päiväturistien saapumista, ja illalla heidän lähdettyään. Venetsia iltavalaistuksessaan on myös kaunis.
  • Jos haluat vesille, mutta et ole halukas maksamaan ylihintaisesta gondoliajelusta, matkusta Vaporetolla. Kertalippu maksaa 7,5 euroa riippumatta matkan pituudesta.
  • Kokeile cicchetteja, eli pieniä alkupalatyylisiä suupaloja, joita saa paikallisista baareista. Sopivat esimerkiksi pikkusyötäväksi ennen päivällistä tai kevyeksi lounaaksi. Erityisen suosittua paikallisten keskuudessa!
  • Venetsiassa on helpoin suunnistaa seuraamalla talon seiniin kiinnitettyjä kylttejä. Per Rialto / Per San Marco / Alla ferrovia jne kertoo mihin suuntaan mennä.

Viisi maata

Cinque Terre, eli ”viisi maata” muodostuu viiden pienen italialaiskylän ryppäästä Ligurian rannikolla. Aiemmissa teksteissä loin yleiskatsauksen alueeseen ja sen patikointimahdollisuuksiin, mutta itse kylät ovat jääneet vielä sivuosan rooliin.

Riomaggiore on kylistä eteläisimpänä ensimmäinen, jonka La Spezian suunnasta matkaava kohtaa. Riomaggiore on alueen kylistä suurin ja epävirallinen alueen keskus. Älä anna vaikutelman hämätä, kyseessä on silti pieni ja romanttinen kylä. Kylässä on yksi pääkatu, Via Colombo, jonka varrelta löytyy kylän ravintolat, kaupat ja kuppilat. Pääkatu johdattaa suloiseen satamaan, jota reunustaa herkullisen värikkäät talot. Kylän pieni uimaranta löytyy sataman viereisestä poukamasta. Uimarannan yläpuoliselta rinteeltä löytyy kasvitieteellinen puutarha sekä lintubongauskeskus.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Manarolan arvellaan olevan alueen kylistä vanhin, sillä sen kirkon perustukset ajoittuu 1300-luvulle. Perinteikkäänä kalastajakylänä verkkoja ja veneitä lojuu pitkin pientä satamaa. Manarola on tunnettu myös erinomaisesta viinistään. Pienen kylän suurin vetonaula on kylän reunalta avautuva kaunis näköala.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Corniglia poikkeaa alueen muista kylistä siinä, että se ei sijaitse meren äärellä vaan kukkulan laella. Kylän satama ja juna-asema sijaitsevat kukkulan juurella, joten jalkaisin kylään aikovan täytyy suorittaa ensin 33:n kerroksen porrasjumppa. Juna-asemalta liikennöi epäsäännöllinen minibussikuljetus, johon ainakin näin kesäaikana oli pitkät jonot. Corniglia on alueen kylistä pienin. Kapeiden kujien portaat johdattavat ylöspäin näköalatasanteelle, josta on mahdollista nähdä kerralla kaikki muut alueen kylät.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Vernazza saattaa olla kylistä kaikista viehättävin. Kylän edustalla turkoosina välkehtivä meri ja kaunis amfiteatterimainen satama, sekä värikkäät rapistuvat talot ympäröivät kaunista piazzaa. Aukiolta nousee jyrkästi kapeita kujia, jonka varrelta vilahtelee upeita näköaloja merelle ja itse kylään. Kylässä on yksi pääkatu, jonka varrelta löytyy kaupat ja ravintolat. Pienellä niemellä sijaitsee vanha linna, jonka torniin pääsee ilmeisesti myös kiipeämään.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Monterosso al Mare, tai Monterosso, on kylistä ainoa josta löytyy kunnon uimaranta. Kylän juna-asema sijaitsee itseasiassa viereisessä, modernimmassa Fegina-nimisessä kylässä, josta on tunneliyhteys pieneen Monterossoon. Vaihtoehtoisesti tunnelin pystyy kiertämään sen yläpuolelta kukkulan ylitse johtavalla kävelypolulla, jonka varrelta löytyy luostari ja kaunis vanha hautausmaa. Hautausmaan edustalta pääsee ihailemaan Monterosson kylää sen yläpuolelta. Monterosso ei puitteillaan ehkä vedä vertoja muille alueen kylille, mutta kunnon uimaranta on täällä iso plussa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Mikä kylistä olisi sinun suosikkisi?

 

Patikointi Cinque Terressä

Cinque Terren yksi vetonaula (suloisten italialaisten kylien lisäksi) on kylien väliset upeat patikointireitit. Monella matkailijalla näytti olevan vähintäänkin kävelysauvat mukana, eli patikointi on selkeästi yksi suosituimpia aktiviteetteja alueella. Täytyisihän sitä meidänkin siis kokeilla!

Niinpä aamupalan jälkeen hyppäsimme paikallisjunaan ja valitsimme patikoinnin alkupisteeksi Corniglian, sillä ajattelin näin välttävämme nousun Cinque Terren korkeimmalla sijaitsevaan kylään. Suunnitelma osoittautui turhaksi heti Corniglian juna-asemalla, josta on 33.kerroksen porrasnousu kylään.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tämän pienen alkulämmittelyn ja Cornigliaan tutustumisen jälkeen täytimme vesipullot ja suuntasimme kylän laidalta lähtevälle polulle. Heti polun alkupäässä on puiston työntekijän koppi, jossa täytyy vilauttaa päiväpassia tai vaihtoehtoisesti maksaa patikoinnista 7,5 euroa / reitti.

Alkumatka taittui rivakasti terasseiksi muutettujen viljelysmaiden lävitse. Pian polku alkoi kuitenkin nousta, sitten laskea, ja nousta jälleen. Välillä polku kaartoi aivan meren äärellä upeita maisemia tarjoten, välillä se koukkasi metsän siimekseen.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Puolivälissä alkoi kaatosade, joka muutti polun mutavelliksi ja kiviportaat liukkaiksi. Helppo päiväkävely muuttui nopeasti hyvinkin haastavaksi. Kokonaisuudessaan pari tuntia patikoituamme saavuimme Vernazzaan läpimärkinä ja jalat mutaisina sateen juuri sopivasti väistyessä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Lounastauon jälkeen lähdimme vielä Vernazza-Monterosson polulle, sillä olin nähnyt sieltä otettuja upeita kuvia ja luonnollisesti minäkin halusin ikuistaa nuo näkymät. Kuvien oton jälkeen käännyttiin kuitenkin takaisin vielä ihastelemaan suloista Vernazzaa, sillä ajatus ylämäistä ja rappusista ei kummasti enää houkutellut.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Hyvä tietää:

  • Kylien väliset patikointipolut ovat maksullisia. Cinque Terre-junapassilla saa kuitenkin rajattoman paikallisjunan käytön sekä pääsyn patikointipoluille, ja sillä alueen wc:t ovat ilmaisia. Passi maksoi kesällä 2017 16e / pvä tai 29e / 2 pvä.
  • Peruskunnolla pärjää, mutta jalkavaivaisena en poluille lähtisi.
  • Poluilla ei ole mitään palveluita, eli varaa matkaan riittävästi juotavaa.
  • Kesällä 2017 rannikon patikointireiteistä olivat auki ainoastaan Cornigilia-Vernazza-Monterosso väliset polut. Riomaggiore-Manarola-Corniglian väliset polut ovat toistaiseksi suljettuna maanvyörymien aiheuttamien vahinkojen vuoksi.
  • Katso ajantasaiset tiedot reittien kunnosta ja aukiolosta esimerkiksi täältä: https://www.incinqueterre.com/en/trails-advice

 

Olemisen keveyttä Riomaggioressa

Lainaan hieman kuuluisaa tsekkiläistä kirjailijaa tässä otsikossani. Toisin kuin romaanissa, oloni ei ollut ollenkaan sietämätöntä Riomaggioressa. Päinvastoin. Käytänkin nyt fraasia omalla tulkinnallani. Tunsin oloni kevyeksi. Täällä oli helppo hengittää. Olin vapaa menemään ja tekemään mitä vain ilman sen kummempia suunnitelmia tai velvoitteita.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERARoomassa ja Firenzessä minulla oli ollut suunnitelma. Oli ollut lista mielessä, mitä kaikkea haluan nähdä ja ”suorittaa”. Cinque Terreen päästyäni moista listaa ei ollut. Tarkoitus oli katsella ja ihmetellä, mennä minne nenä näyttää. Siitä johtui olemisen keveys. Ja Riomaggioressa se oli helppoa. Ei ollut oikein nähtävyyksiä mitä katsella, ei Tripadvisorista bongattuja ravintoloita kokeiltavana, eikä etukäteen Google mapsista katseltuja kuvakulmia valokuvausta varten. (oi kyllä, harrastan tätä vähän liikaakin!)

Ja nautin täysillä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Pointtini on, että minä ainakin liian usein syyllistyn suunnittelemaan matkoja ihan liikaa etukäteen, jolloin spontaaniudelle ei jää aikaa. Näin tehdessäni suljen itseltäni mahdollisuuden löytää jotain uutta ja odottamatonta.

Unohda suunnitelmat, tai höllää ainakin aikataulua. Kurkista houkuttelevan kahvilan sisään, käänny sille pienelle kujalle, tai osta se päivän kolmas jäätelö. Vain koska voit.

Yolo. Nauti elämästä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Olemisen keveys tiivistyi ajatukseksi vasta illalla rantakalliolla auringonlaskua katsellen. Lempeä merituuli liplatti ranta-aaltoja, eikä minulla ollut kiire minnekään. Seuraavana iltana haimme take away-pastaa mukaan ja saavuimme jälleen ihastelemaan luonnon omaa näytelmää. Auringon laskiessa se oli ehkä tunnelmallisin päivällinen ikinä. Vieressä olevan pariskunnan mies polvistui kosiakseen auringon vajotessa mereen. Aplodit seurasivat.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Minä, levoton sielu, löysin oman hetkellisen rauhani Riomaggioresta. Mene sinäkin!

Ihastuttava Cinque Terre

Kirkasvärisiä taloja, melkein kuin lego-palikoita, kohoaa jyrkästi rantakalliosta. Alhaalla meri tyrskyää rantakiviä vasten. Ylempänä terasseiksi muokatuilla rinteillä kasvatetaan oliivi- ja sitruunapuita sekä viinirypäleitä. Kuinka Cinque Terreen voisi olla ihastumatta?

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Cinque Terre, eli ”viisi maata”, muodostuu viidestä Italian Ligurian rannikon kylästä ja niitä ympäröivästä kansallispuistoalueesta. Riomaggiore, Manarola, Vernazza ja Monterosso sijaitsevat aivan rannikolla, kun taas keskimmäisenä sijaitseva Corniglia kohoaa yli muiden jyrkänteen huipulla.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Vaikeakulkuisessa ympäristössä kylät ovat yhteydessä toisiinsa patikointipolkujen ja junaliikenteen kautta. Kylät ovat suurimmalta osin suljettu ulkopuoliselta autoliikenteeltä. Neljään rannikkokylään on lauttaliikennöinti merenkäynnin salliessa.

Syrjäisestä sijainnista huolimatta alue on todella suosittu turistien keskuudessa, ja väenpaljous pienissä kylissä voi keskikesällä olla tuskastuttavaa. Massaturismista johtuen kansallispuiston hallitus on viime vuosina harkinnut turismin rajoittamista alueella, mutta ainakaan toistaiseksi mitään konkreettisia rajoituksia ei ole tehty.

 

Cinque Terren viisi kylää ovat pieniä, eikä niissä ole varsinaisesti paljoakaan nähtävyyksiä. Alueen magneetti ovat kylät itsessään, sillä somia taloja ja upeita maisemia katsellessa voisi viettää päivän jos toisenkin. Junayhteys kylästä toiseen kestää vain muutamia minuutteja, joten teoriassa yhdessä päivässä ehtisi kiertämään useammankin kylän.

Käytännössä ajatus ei ole kuitenkaan suositeltava, sillä kyliä yhdistäviltä patikointipoluilta löytyy upeimmat näköalat rannikolle ja kyliin. Polkuja pitkin liikkuminen vie maastosta johtuen aikaa noin pari tuntia, joten yhden päivän vierailu Cinque Terressä saattaa jäädä pinnalliseksi. Me yövyimme Riomaggioressa kolme yötä, jolloin tutustuimme kunnolla pariin kylään per päivä. Pidempäänkin olisin täällä viihtynyt meri-ilmasta ja maisemista nauttien.

map_of_cinque-terre

 

Käytännön vinkit Cinque Terreen:

  • Cinque Terreen (Monterosso) on suora junayhteys Milanosta. Cinque Terreen pääsee myös La Spezian kautta, jonne TrenItalia liikennöi suoraan ainakin Roomasta, Firenzestä ja Pisasta. Cinque Terren paikallisjunan päätepiste on La Speziassa, joten sieltä on säännöllinen junayhteys kyliin.
  • Suosittelen lämpimästi yöpymään alueella tai La Speziassa edes yhden yön.
  • Kylien väliset patikointipolut ovat maksullisia. Cinque Terre-junapassilla saa kuitenkin rajattoman paikallisjunan käytön sekä pääsyn patikointipoluille, ja sillä alueen wc:t ovat ilmaisia. Passi maksoi kesällä 2017 16e / pvä tai 29e / 2 pvä.
  • Kesällä 2017 rannikon patikointireiteistä olivat auki ainoastaan Cornigilia-Vernazza-Monterosso väliset polut. Riomaggiore-Manarola-Corniglian väliset polut ovat toistaiseksi suljettuna maanvyörymien aiheuttamien vahinkojen vuoksi.

 

 

Miksi Firenze ei tehnyt vaikutusta?

Kaunista arkkitehtuuria, vanhoja rakennuksia, kulttuurihistoriaa, tunnelmallinen joki keskellä kaupunkia ja upeita maisemia kaupungin yli. Firenzestä löytyy kaikkea näitä. Miksi siis Firenzestä jäi vähän valjut fiilikset vaikka kaikki ainekset hyvään kaupunkilomaan oli koossa?

Ehkä vika ei ollutkaan kaupungissa, vaan minussa.  Ehkä ajoitus oli väärä, Firenzen ollessa välipysäkki rakkaan Rooman ja kovasti odotetun Cinque Terren välissä.

Joka tapauksessa Firenzessä on paljon upeaa nähtävää. Tunnetuimpiin nähtävyyksiin kuuluva ja keskeisen sijainnin vuoksi jokaisen matkailijan kävelyreitille osuva Duomon tuomiokirkko piazzoineen on vaikuttava kokemus.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

15 euron pääsylipulla saa tutustua kirkkoon, museoon, erilliseen kastekirkkoon, kiivetä Duomon kupoliin ja jos pontta riittää, niin myös erilliseen kellotorniin. Erinomaista puuhaa sadepäivälle! Duomon kupoli jäi välistä, sillä sinne olisi pitänyt varata erillinen aika, mutta Giotton kellotornista avautui ehkä vielä paremmat näkymät itse Duomolle.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kaupungin keskustan halkovan Arno-joen ylittävä Ponte Vecchion silta on kaupungin vanhin, sillä se on ainoa jota natsit eivät tuhonneet perääntyessään kaupungista v.1944. Silta on alusta asti toiminut kauppakatuna, ensin lihakauppialle ja sittemmin jalokiviliikkeille. Edelleen siltaa reunustaa toinen toistaan kimaltavammat (ja kalliimmat!) liikkeet.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Toisella puolella jokea kohoavilla kukkuloilla on hienoja puutarhoja (Giardino Bardini, Giardino di Boboli, Giardino delle Rose), joista avautuu upeat maisemat keskustan kattojen yli. Jos haluat ihailla pelkkiä maisemia, niin samat näkymät avautuvat ilmaiseksi Piazzale Michelangelolta, jonne pääsee myös bussilla.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Firenzestä pääsee myös kätevästi päiväretkille ympäröivälle maaseudulle ja vanhoihin kyliin. Ajanpuutteen vuoksi keskiaikaiset pikkukylät jäivät tällä kertaa näkemättä, mutta jos vielä palaan Firenzeen, haluan ehdottomasti tutustua paremmin myös sen ympäristöön.

Mitä mieltä sinä olet Firenzestä, vaikka vain näin kuvien perusteella?

 

Rooma on aina hyvä idea

Matkasin ensimmäisen kerran Roomaan kymmenen vuotta sitten. Rooma ei silloin vielä varsinaisesti hurmannut ensikertalaista. Vietin silloin Roomassa viikon, ja muistan ajatelleeni matkan jälkeen että Rooma on nyt läpikotaisin nähty, ei tarvitse palata siis uudelleen. Useita vuosia myöhemmin löysin itseni jälleen Roomasta. En ole aivan varma oliko idea minun, vai lähdinkö kaveriporukan houkuttelemana. Toisella kerralla Rooma ja Italia vei sydämen. Siitä lähtien olen haaveillut paluusta.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Roomassa rakastuin sen tunnelmallisiin pikkukatuihin ja leppoisaan tunnelmaan. Vaikka tällä kertaa matka vei muihinkin Italian kaupunkeihin, Rooma keikkuu edelleen omien lempikohteiden kärkisijoilla.

Vaikka ensimmäisellä kerralla ajattelin, että veni, vidi, vici,  Rooma on nyt nähty, löydän joka kerralla Roomasta jotain uutta.  Tällä kertaa majoitukseni sijaitsi Aventinossa, joka paljastui ehkä sympaattisimmaksi asuinalueeksi ikinä. Se oli myös kätevästi Trasteveren vastarannalla, joten tunnelmalliselle trattoria-illalliselle ei ollut pitkä matka.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Trasteveren tunnelmallinen kaupunginosa

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Trasteveressa on runsaasti ravintolavalikoimaa

Aventinon kukkulan appelsiinipuutarhasta on myös upeat näkymät. Paikka tuntui olevan suosittu kohde nuorten rakastavaisten keskuudessa erityisesti auringonlaskun aikaan.

Aventinon kukkulan näkymiä

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Hauskana faktana mainittakoon, että Maltan ritarikunnan päämajan portin avaimenreiästä avautuu myös melko hieno näkymä. Sattumaako?

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Näkymä portin avaimenreiästä

Aventinosta on myös lyhyt kävelymatka historiallisen keskustan nähtävyyksille.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Circo Massimo

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Forum Romanum

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Trevin suihkulähde

Jos mielenkiintosi heräsi, lisää Aventinosta ja sen nähtävyyksistä voit lukea esimerkiksi täältä.

 

12 päivän matkareitti Italiassa – ja mitä se maksoi?

Takana on huikea melkein kaksiviikkoinen Italiassa. Tämä junaseikkailu oli minulle kesän odotetuin reissu, olihan luvassa taatusti hyvää ruokaa, välimerellistä elämänrytmiä, upeita maisemia ja runsaasti kulttuurihistoriaa. Reissu oli juuri niin upea kuin olin etukäteen ajatellut, mutta myös äärimmäisen uuvuttava. Nopeatempoinen liikkuminen kohteesta toiseen lyhyessä ajassa vaatii veronsa. Loppumatkasta ei enää jaksanut innostuakaan samalla lailla kuin alkureissusta, vaikka edessä komeili toinen toistaan hienompia Venetsian kanaaleita gondoleineen.

Mutta otetaanpas vielä hieman takapakkia.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Reissu alkoi lupaavasti Roomasta, jossa majoitumme pari yötä. Rooman osuus oli ihanan rento, sillä kaupunki oli tuttu jo aiemmilta matkoilta, eikä nähtävyyksiä tarvinnut ”suorittaa”. Sen sijaan nautin vanhan keskustan pienistä kaduista ja kauniista rakennuksista gelato kädessä.

18553775_10212327146884228_128053551_o18575210_10212327147684248_338934413_o

Junan kyydissä liikkuminen tapahtui helposti ja nopeasti Firenzeen. Heti saavuttaessa turismin määrä tuntui räjähtävän pienessä keskustassa käsiin. Aamulla ja illalla vanhan keskustan kaduilla pystyi vielä hengittämään, iltapäivällä pakenimme väenpaljoutta monesti siestaa viettämään. 3 yötä oli varsin riittävä aika pienen kaupungin näkemiseen, ja viimeisenä päivänä olin jo aivan valmis siirtymään eteenpäin. Kiva kaupunki, ei tosin aivan yhtä valloittava kuin Rooma.

18516747_10212327139764050_621433569_o18516898_10212327144684173_955127543_o

Cinque Terren osuutta olin odottanut ehkäpä eniten. Junailimme Firenzestä La Speziaan, jossa vaihdoimme paikallisjunaan. Majoituimme Riomaggioressa 3 yötä, ja käytimme sitä tukikohtana Cinque Terren muiden kylien näkemiseen. Vaikka odotukset oli korkealla, en joutunut pettymään! Vaikka kylissä itsessään ei niiden pienen koon vuoksi ole kovinkaan paljon tekemistä, olisin voinut viihtyä täällä pidempäänkin. Kylien lisäksi runsaasti ihasteltavaa tarjosi ympäröivä maaseutu ja upea rannikko, jonka edustalla kulki helppoja ja hieman vaativampiakin patikointipolkuja. Rooman ja Firenzen kulttuurihistorian jälkeen oli ihana nauttia karkkimaisista merenrantakylistä auringonlaskua ihastellen. Vaikka sitten sen take-away pestopastan kanssa.

18553915_10212327139244037_807052940_o

Hieman haikein mielin hyvästelin Cinque Terren, vannoen vielä palaavani, ja muutaman tunnin päästä löysinkin jo itseni viimeisestä kohteesta Venetsiassa. Kuten jo aloituksessa mainitsin, saattoi tässä vaiheessa vaivata jo lievä nähtävyysähky. Jostain syystä fiilikset jäivät hieman valjuiksi, vaikka ihanat pikkukujat ja kanaaleita halkovat sillat tarjosivat paljon nähtävää ja etenkin valokuvattavaa. Venetsiassa vietimme myös 3 yötä, joka sekin oli aivan riittävä aika tälle kerralle. Toisiksi viimeisenä iltana löysimme itsemme airbnb-majoituksen sohvalta katselemasta Euroviisujen semifinaalia halpisviinin ja take-away pizzan kanssa. Melkein kaksi viikkoa aamusta-iltaan suorittamista vaati vihdoin veronsa.

18519165_10212327138684023_1021536337_o18552931_10212327138244012_2043762528_o

Ja mitä se kaikki maksoi? Jätän erittelystä pois ruokakulut ja heräteostokset, sillä nehän ovat jokaisesta itsestä riippuvia asioita, niin matkoilla kuin arkielämässäkin. Listaan alle kiinteät ”pakolliset” menot meidän reitillä ja majoitusvalinnoilla.

Lennot: Norwegian Helsinki-Rooma ja Venetsia-Hki sis.matkalaukku, yht. 163,7 e / hlö

Majoitukset kahdelta henkilöltä eli per huone/asunto (sis.kaupunkiverot):

Rooma: Hotel Aventino, 2 yötä, 225 e

Firenze: Airbnb asunto, 3 yötä, 338 e

Riomaggiore: AffittaCamere Le Giare, 3 yötä, 336 e

Venetsia, Airbnb asunto, 3 yötä, 395 e

Yht. 1294 e / 2 hlö eli 647 e /henkilö.

Junamatkat: TrenItalia Rooma-Firenze-La Spezia-Riomaggiore-La Spezia-Firenze-Venetsia yht. 74,8 e / hlö.

Cinque Terre kahden päivän passi, sisältäen patikointiluvat ja rajattoman paikallisjunan käytön 29 e / hlö.

Kokonaiskustannukset 12 päivän Italian matkalle siis yht. 914 euroa / henkilö. Näin jälkikäteen voisin todeta että money well spent. Nyt on hyvä palata virkistyneenä töihin!

P.s. Pahoittelen surkealaatuisia puhelinkuvia tässä postauksessa. Kuvia reissulta tuli säännöllisestä perkauksesta huolimatta otettua 1788 kappaletta. Jonka vuoksi ne ovat edelleen purkamatta muistikortilla…

18553936_10212327140244062_1364768112_o.jpg

Kukkaloistoa Keukenhofissa

P1010141.jpg

Koska Amsterdamin matkamme sattui sujuvasti päällekäin tulppaanikauden kanssa, oli sanomattakin selvää että kuuluisia tulppaanipeltoja ja Keukenhofin puutarhaa olisi päästävä ihailemaan Lisseen. Lisse sijaitsee noin tunnin ajomatkan päässä Amsterdamista, josta sinne pääseekin suhteellisen kätevästi kahdella bussilla tai junan ja bussin yhdistelmällä. Oma reittimme kulki jo aiemmin tutuksi tulleen Haarlemin kautta (vanha kirjoitus täällä!) , ja tälläkin kertaa ehdittiin tehdä pieni kiertokävely sympaattisessa ja tunnelmallisessa Haarlemissa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Haarlemista matka jatkui idyllisten lähiöiden kautta peltojen keskelle Lisseen. Tulppaanipellot eivät olleet valitettavasti parhaimmillaan, eikä harmaa sää toki tuonutkaan niitä kovin imartelevasti esiin.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Onneksi Keukenhofissa kukkaloisto oli parhaimmillaan, ja niitä kukkia oli aivan häkellyttävä määrä! Keukenhofin sivujen mukaan puutarhaan on istutettu tänä vuonna yli 7 miljoonaa kukkasipulia. Kukkia löytyi kaikissa sateenkaaren väreissä, ja pelkästään tulppaanilajikkeita on esillä yli 800 erilaista.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

 

Vaikka olen kukkien ja kasvien kanssa aivan toivoton, oli vierailu silti vaikuttava.

Täytyy kuitenkin myöntää, että taisin olla Haarlemiin paluusta silti iloisempi.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Paluu Amsterdamiin

Pari vuotta sitten Amsterdam ei onnistunut valloittamaan minua puolelleen. Nyt oli aika antaa kaupungille toinen mahdollisuus, sillä jotain siinä paikassa oli kuitenkin jäänyt takaraivoon mietityttämään edellisvierailun jälkeen. Ja onneksi palasin!

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Amsterdam hurmasi kaikella muulla paitsi säällään. Tällä kertaa vierailu tuntui edellistä aidommalta, johon suurimpana syynä taitaa olla aivan mieletön majoitus 1700-luvulla rakennetussa autenttisessa canalhousessa, jossa asuimme muutaman päivän kuin paikalliset. (Airbnb linkki tässä!)

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Keväinen Amsterdam oli puhjennut kukkaan. Puut vihersivät kaikkialla, ja missään en ole ikinä nähnyt yhtä paljon kukkia kuin Keukenhofin puutarhassa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Pakollinen juttu oli käydä uudelleen viime kerralla suosikiksi nousseessa Kantjil & de Tijgerissä syömässä rendangia, satay-vartaita ja muita indo-herkkuja. Jos olet menossa Amsterdamiin, suosittelen paikkaa lämpimästi! Muista pöytävaraus.

P1010307.jpg

Amsterdamissa aika lentäisi kuin siivillä loputtomia kanavanvarsia ihaillessa. Muutama päivä kului luvattoman nopeaan, mutta siinäkin ajassa ehtii kaupunkiin tutustua hyvin. Parasta herkkua on söpöjen vinksottavien talojen ihailu, jonka jälkeen voi karata kahvilaan pakoon kaupungin purevaa viimaa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Amsterdam, until we meet again!