Miksi Firenze ei tehnyt vaikutusta?

Kaunista arkkitehtuuria, vanhoja rakennuksia, kulttuurihistoriaa, tunnelmallinen joki keskellä kaupunkia ja upeita maisemia kaupungin yli. Firenzestä löytyy kaikkea näitä. Miksi siis Firenzestä jäi vähän valjut fiilikset vaikka kaikki ainekset hyvään kaupunkilomaan oli koossa?

Ehkä vika ei ollutkaan kaupungissa, vaan minussa.  Ehkä ajoitus oli väärä, Firenzen ollessa välipysäkki rakkaan Rooman ja kovasti odotetun Cinque Terren välissä.

Joka tapauksessa Firenzessä on paljon upeaa nähtävää. Tunnetuimpiin nähtävyyksiin kuuluva ja keskeisen sijainnin vuoksi jokaisen matkailijan kävelyreitille osuva Duomon tuomiokirkko piazzoineen on vaikuttava kokemus.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

15 euron pääsylipulla saa tutustua kirkkoon, museoon, erilliseen kastekirkkoon, kiivetä Duomon kupoliin ja jos pontta riittää, niin myös erilliseen kellotorniin. Erinomaista puuhaa sadepäivälle! Duomon kupoli jäi välistä, sillä sinne olisi pitänyt varata erillinen aika, mutta Giotton kellotornista avautui ehkä vielä paremmat näkymät itse Duomolle.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kaupungin keskustan halkovan Arno-joen ylittävä Ponte Vecchion silta on kaupungin vanhin, sillä se on ainoa jota natsit eivät tuhonneet perääntyessään kaupungista v.1944. Silta on alusta asti toiminut kauppakatuna, ensin lihakauppialle ja sittemmin jalokiviliikkeille. Edelleen siltaa reunustaa toinen toistaan kimaltavammat (ja kalliimmat!) liikkeet.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Toisella puolella jokea kohoavilla kukkuloilla on hienoja puutarhoja (Giardino Bardini, Giardino di Boboli, Giardino delle Rose), joista avautuu upeat maisemat keskustan kattojen yli. Jos haluat ihailla pelkkiä maisemia, niin samat näkymät avautuvat ilmaiseksi Piazzale Michelangelolta, jonne pääsee myös bussilla.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Firenzestä pääsee myös kätevästi päiväretkille ympäröivälle maaseudulle ja vanhoihin kyliin. Ajanpuutteen vuoksi keskiaikaiset pikkukylät jäivät tällä kertaa näkemättä, mutta jos vielä palaan Firenzeen, haluan ehdottomasti tutustua paremmin myös sen ympäristöön.

Mitä mieltä sinä olet Firenzestä, vaikka vain näin kuvien perusteella?

 

Rooma on aina hyvä idea

Matkasin ensimmäisen kerran Roomaan kymmenen vuotta sitten. Rooma ei silloin vielä varsinaisesti hurmannut ensikertalaista. Vietin silloin Roomassa viikon, ja muistan ajatelleeni matkan jälkeen että Rooma on nyt läpikotaisin nähty, ei tarvitse palata siis uudelleen. Useita vuosia myöhemmin löysin itseni jälleen Roomasta. En ole aivan varma oliko idea minun, vai lähdinkö kaveriporukan houkuttelemana. Toisella kerralla Rooma ja Italia vei sydämen. Siitä lähtien olen haaveillut paluusta.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Roomassa rakastuin sen tunnelmallisiin pikkukatuihin ja leppoisaan tunnelmaan. Vaikka tällä kertaa matka vei muihinkin Italian kaupunkeihin, Rooma keikkuu edelleen omien lempikohteiden kärkisijoilla.

Vaikka ensimmäisellä kerralla ajattelin, että veni, vidi, vici,  Rooma on nyt nähty, löydän joka kerralla Roomasta jotain uutta.  Tällä kertaa majoitukseni sijaitsi Aventinossa, joka paljastui ehkä sympaattisimmaksi asuinalueeksi ikinä. Se oli myös kätevästi Trasteveren vastarannalla, joten tunnelmalliselle trattoria-illalliselle ei ollut pitkä matka.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Trasteveren tunnelmallinen kaupunginosa

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Trasteveressa on runsaasti ravintolavalikoimaa

Aventinon kukkulan appelsiinipuutarhasta on myös upeat näkymät. Paikka tuntui olevan suosittu kohde nuorten rakastavaisten keskuudessa erityisesti auringonlaskun aikaan.

Aventinon kukkulan näkymiä

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Hauskana faktana mainittakoon, että Maltan ritarikunnan päämajan portin avaimenreiästä avautuu myös melko hieno näkymä. Sattumaako?

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Näkymä portin avaimenreiästä

Aventinosta on myös lyhyt kävelymatka historiallisen keskustan nähtävyyksille.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Circo Massimo

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Forum Romanum

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Trevin suihkulähde

Jos mielenkiintosi heräsi, lisää Aventinosta ja sen nähtävyyksistä voit lukea esimerkiksi täältä.

 

12 päivän matkareitti Italiassa – ja mitä se maksoi?

Takana on huikea melkein kaksiviikkoinen Italiassa. Tämä junaseikkailu oli minulle kesän odotetuin reissu, olihan luvassa taatusti hyvää ruokaa, välimerellistä elämänrytmiä, upeita maisemia ja runsaasti kulttuurihistoriaa. Reissu oli juuri niin upea kuin olin etukäteen ajatellut, mutta myös äärimmäisen uuvuttava. Nopeatempoinen liikkuminen kohteesta toiseen lyhyessä ajassa vaatii veronsa. Loppumatkasta ei enää jaksanut innostuakaan samalla lailla kuin alkureissusta, vaikka edessä komeili toinen toistaan hienompia Venetsian kanaaleita gondoleineen.

Mutta otetaanpas vielä hieman takapakkia.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Reissu alkoi lupaavasti Roomasta, jossa majoitumme pari yötä. Rooman osuus oli ihanan rento, sillä kaupunki oli tuttu jo aiemmilta matkoilta, eikä nähtävyyksiä tarvinnut ”suorittaa”. Sen sijaan nautin vanhan keskustan pienistä kaduista ja kauniista rakennuksista gelato kädessä.

18553775_10212327146884228_128053551_o18575210_10212327147684248_338934413_o

Junan kyydissä liikkuminen tapahtui helposti ja nopeasti Firenzeen. Heti saavuttaessa turismin määrä tuntui räjähtävän pienessä keskustassa käsiin. Aamulla ja illalla vanhan keskustan kaduilla pystyi vielä hengittämään, iltapäivällä pakenimme väenpaljoutta monesti siestaa viettämään. 3 yötä oli varsin riittävä aika pienen kaupungin näkemiseen, ja viimeisenä päivänä olin jo aivan valmis siirtymään eteenpäin. Kiva kaupunki, ei tosin aivan yhtä valloittava kuin Rooma.

18516747_10212327139764050_621433569_o18516898_10212327144684173_955127543_o

Cinque Terren osuutta olin odottanut ehkäpä eniten. Junailimme Firenzestä La Speziaan, jossa vaihdoimme paikallisjunaan. Majoituimme Riomaggioressa 3 yötä, ja käytimme sitä tukikohtana Cinque Terren muiden kylien näkemiseen. Vaikka odotukset oli korkealla, en joutunut pettymään! Vaikka kylissä itsessään ei niiden pienen koon vuoksi ole kovinkaan paljon tekemistä, olisin voinut viihtyä täällä pidempäänkin. Kylien lisäksi runsaasti ihasteltavaa tarjosi ympäröivä maaseutu ja upea rannikko, jonka edustalla kulki helppoja ja hieman vaativampiakin patikointipolkuja. Rooman ja Firenzen kulttuurihistorian jälkeen oli ihana nauttia karkkimaisista merenrantakylistä auringonlaskua ihastellen. Vaikka sitten sen take-away pestopastan kanssa.

18553915_10212327139244037_807052940_o

Hieman haikein mielin hyvästelin Cinque Terren, vannoen vielä palaavani, ja muutaman tunnin päästä löysinkin jo itseni viimeisestä kohteesta Venetsiassa. Kuten jo aloituksessa mainitsin, saattoi tässä vaiheessa vaivata jo lievä nähtävyysähky. Jostain syystä fiilikset jäivät hieman valjuiksi, vaikka ihanat pikkukujat ja kanaaleita halkovat sillat tarjosivat paljon nähtävää ja etenkin valokuvattavaa. Venetsiassa vietimme myös 3 yötä, joka sekin oli aivan riittävä aika tälle kerralle. Toisiksi viimeisenä iltana löysimme itsemme airbnb-majoituksen sohvalta katselemasta Euroviisujen semifinaalia halpisviinin ja take-away pizzan kanssa. Melkein kaksi viikkoa aamusta-iltaan suorittamista vaati vihdoin veronsa.

18519165_10212327138684023_1021536337_o18552931_10212327138244012_2043762528_o

Ja mitä se kaikki maksoi? Jätän erittelystä pois ruokakulut ja heräteostokset, sillä nehän ovat jokaisesta itsestä riippuvia asioita, niin matkoilla kuin arkielämässäkin. Listaan alle kiinteät ”pakolliset” menot meidän reitillä ja majoitusvalinnoilla.

Lennot: Norwegian Helsinki-Rooma ja Venetsia-Hki sis.matkalaukku, yht. 163,7 e / hlö

Majoitukset kahdelta henkilöltä eli per huone/asunto (sis.kaupunkiverot):

Rooma: Hotel Aventino, 2 yötä, 225 e

Firenze: Airbnb asunto, 3 yötä, 338 e

Riomaggiore: AffittaCamere Le Giare, 3 yötä, 336 e

Venetsia, Airbnb asunto, 3 yötä, 395 e

Yht. 1294 e / 2 hlö eli 647 e /henkilö.

Junamatkat: TrenItalia Rooma-Firenze-La Spezia-Riomaggiore-La Spezia-Firenze-Venetsia yht. 74,8 e / hlö.

Cinque Terre kahden päivän passi, sisältäen patikointiluvat ja rajattoman paikallisjunan käytön 29 e / hlö.

Kokonaiskustannukset 12 päivän Italian matkalle siis yht. 914 euroa / henkilö. Näin jälkikäteen voisin todeta että money well spent. Nyt on hyvä palata virkistyneenä töihin!

P.s. Pahoittelen surkealaatuisia puhelinkuvia tässä postauksessa. Kuvia reissulta tuli säännöllisestä perkauksesta huolimatta otettua 1788 kappaletta. Jonka vuoksi ne ovat edelleen purkamatta muistikortilla…

18553936_10212327140244062_1364768112_o.jpg

Kukkaloistoa Keukenhofissa

P1010141.jpg

Koska Amsterdamin matkamme sattui sujuvasti päällekäin tulppaanikauden kanssa, oli sanomattakin selvää että kuuluisia tulppaanipeltoja ja Keukenhofin puutarhaa olisi päästävä ihailemaan Lisseen. Lisse sijaitsee noin tunnin ajomatkan päässä Amsterdamista, josta sinne pääseekin suhteellisen kätevästi kahdella bussilla tai junan ja bussin yhdistelmällä. Oma reittimme kulki jo aiemmin tutuksi tulleen Haarlemin kautta (vanha kirjoitus täällä!) , ja tälläkin kertaa ehdittiin tehdä pieni kiertokävely sympaattisessa ja tunnelmallisessa Haarlemissa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Haarlemista matka jatkui idyllisten lähiöiden kautta peltojen keskelle Lisseen. Tulppaanipellot eivät olleet valitettavasti parhaimmillaan, eikä harmaa sää toki tuonutkaan niitä kovin imartelevasti esiin.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Onneksi Keukenhofissa kukkaloisto oli parhaimmillaan, ja niitä kukkia oli aivan häkellyttävä määrä! Keukenhofin sivujen mukaan puutarhaan on istutettu tänä vuonna yli 7 miljoonaa kukkasipulia. Kukkia löytyi kaikissa sateenkaaren väreissä, ja pelkästään tulppaanilajikkeita on esillä yli 800 erilaista.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

 

Vaikka olen kukkien ja kasvien kanssa aivan toivoton, oli vierailu silti vaikuttava.

Täytyy kuitenkin myöntää, että taisin olla Haarlemiin paluusta silti iloisempi.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Paluu Amsterdamiin

Pari vuotta sitten Amsterdam ei onnistunut valloittamaan minua puolelleen. Nyt oli aika antaa kaupungille toinen mahdollisuus, sillä jotain siinä paikassa oli kuitenkin jäänyt takaraivoon mietityttämään edellisvierailun jälkeen. Ja onneksi palasin!

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Amsterdam hurmasi kaikella muulla paitsi säällään. Tällä kertaa vierailu tuntui edellistä aidommalta, johon suurimpana syynä taitaa olla aivan mieletön majoitus 1700-luvulla rakennetussa autenttisessa canalhousessa, jossa asuimme muutaman päivän kuin paikalliset. (Airbnb linkki tässä!)

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Keväinen Amsterdam oli puhjennut kukkaan. Puut vihersivät kaikkialla, ja missään en ole ikinä nähnyt yhtä paljon kukkia kuin Keukenhofin puutarhassa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Pakollinen juttu oli käydä uudelleen viime kerralla suosikiksi nousseessa Kantjil & de Tijgerissä syömässä rendangia, satay-vartaita ja muita indo-herkkuja. Jos olet menossa Amsterdamiin, suosittelen paikkaa lämpimästi! Muista pöytävaraus.

P1010307.jpg

Amsterdamissa aika lentäisi kuin siivillä loputtomia kanavanvarsia ihaillessa. Muutama päivä kului luvattoman nopeaan, mutta siinäkin ajassa ehtii kaupunkiin tutustua hyvin. Parasta herkkua on söpöjen vinksottavien talojen ihailu, jonka jälkeen voi karata kahvilaan pakoon kaupungin purevaa viimaa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Amsterdam, until we meet again!

Tervetuloa uudistuneeseen ikuisuusprojekti- matkablogiin!

Viisi vuotta bloggerissa kului kuin hujauksessa – Minne se aika oikein menee?

Viidessä vuodessa pieni matkablogini, kuin myös sen kirjoittaja, kasvoi ja kehittyi. Monia matkahaaveita on ruksittu listalta ja uusia on noussut samaa tahtia tilalle. Ensi vuodelle suunniteltu maailmanympärimatka keikkuu haavelistan ykkösenä, mutta monia kivoja reissuja on suunnitteilla myös tälle vuodelle.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tasan parin viikon päästä palaan kahden vuoden tauon jälkeen Amsterdamiin. Edellisen Amsterdamin-matkan jälkeen kirjoitin kaupungista kovinkin kriittisesti, enkä suoraan sanottuna ollut siihen kovin ihastunut. Aika kultaa muistot, sillä nyt odotan tulevaa kaupunkilomaa innoissani.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Toukokuussa vietän vajaa pariviikkoisen keväisessä Italiassa. Minulla ja ystävälläni on menolippu Roomaan, ja paluu Venetsiasta. Parin viikon aikana olisi tarkoitus junailla Roomasta Firenzen ja cinque terren kautta Venetsiaan paluulentoa varten. Tämä on kolmas matkani Roomaan, mutta kaikki muut kohteet ovat uusia. Ajatus italialaisesta ruokakulttuurista nostattaa nyt jo veden kielelle!

Alkukesän tiivis matkustelutahti jatkuu kesäkuussa lennättäen minut Dubliniin. Irlanti onkin kokonaan uusi kohde! Viikonloppu on lyhyt aika yrittää nähdä kaikkea, mutta maaseutuakin on ehdottomasti päästävä myös ihailemaan.

Kun Suomessa alkaa syksyn tullen illat pimenemään ja aamut kylmenemään, pitkitän kesäfiilistä syyskuussa vielä Maltalla. Irlannin lailla Maltakin on aivan uusi kohde minulle.

Kaikkea pientä mukavaa on siis luvassa! Toivottavasti talvellekin onnistuisi järjestämään jonkin reissun lämpimään, kaikesta maailmanympärimatkalle säästämisestä huolimatta!

 

Pikavisiitti Los Angelesiin

Havaijilta palatessani päätin käyttää pitkän vaihtoajan Los Angelesissa hyväksi poistumalla lentokentältä. USAn sisäisellä lennolla ei ollut minkäänlaista maahantulotarkastusta, joten niihin ei tuhlautunut ylimääräistä aikaa. Alunperin suunnitelmat Losin näkemiseen olivat hyvin kunnianhimoiset, ja tarkoitus olikin Uberia hyödyntäen ehtiä Santa Monicasta Hollywoodiin ja Griffith observatorylle asti. Huonosti nukuttu yölento Losiin oli kuitenkin vienyt kaiken tehokkuuden mennessään, joten päädyimme hyppäämään lentokenttäbussiin ja huristelemaan sillä Santa Monicaan.

Fiilis laiturilla seisoskellessa oli väsymyksestä huolimatta aika käsittämätön. Los Angeles! (okei, Santa Monica).  Mä olin Losissa! Vaikka ei edes pitänyt, kotimatkallahan mä olin. Päässä soi takavuosilta Savage Gardenin Santa Monica.
”In Santa Monica, in the winter time
the lazy streets so undemanding, I walk into the crowd.
In Santa Monica, you get your coffee from the coolest places on the promenade.
Beauty so unavoidable, everywhere you turn it’s there,
I sit and wonder what am I doing here?”

Kävelimme Santa Monican katuja, piipahdimme kurkkaamaan kauppoihin sisään, ja haimme Whole Foodsista piknik-lounaan. Loppujen lopuksi ei jaksettu eikä edes enää kunnolla oltaisi ehditty lähteä Hollywoodiin. Sen sijaan saimme kiireettömät tunnit ihailla leffoista tutunnäköistä Kaliforniaa.

Kyllähän se vähän näin jälkikäteen harmittaa, että ei tullut nähtyä enempää Losista, mutta onpahan siis syytä palata. Mitä todennäköisimmin jo ensi vuonna!

Road to Hana

Road to Hana on Haleakalan lisäksi Mauin suosituimpia nähtävyyksiä, jos 103 kilometria pitkää maisemareittiä voi yhdeksi nähtävyydeksi kutsua. Hana Highway kiemurtelee 620:n mutkan ja 59:n yksisuuntaisen sillan yli, maisemien muuttuessa yhä vehreämmäksi sademetsäksi.

Tien varrella tai sen läheisyydessä on lukemattomia vesiputouksia, toinen toistaan isompia ja hienompia. Osalla vesiputouksista on pieni parkkialue, toisissa joutuu käyttämään mielikuvitusta pysähtymisen suhteen. Alkumatkasta hihkuin ilosta jokaisen vesiputouksen kohdalla, loppumatkasta ei edes enää huvittanut pysähtyä kuin aivan isoimmille putouksille.

 

Matkan varrelta löytyy myös hyviä uimarantoja, ja vesiputousten altaissakin voi uida, jos uskaltaa.
Wai’anapanapan kansallispuistossa kannattaa ainakin pysähtyä ihmettelemään laavakivirantaa ja sen luolia.

 

 

 

Hanan jälkeen tie johtaa Haleakalan kansallispuistoon, josta löytyy leirintäalue erittäin vaikuttavilla näkymillä. The Pools of Ohe’o tai Seven Sacred Pools on syntynyt ajan kuluessa sademetsän vesien muodostamana, ja nimensä mukaisesti koostuu useasta vesialtaasta, joiden välillä on pieniä vesiputouksia. Vesiputousten ja altaiden koko riippuu sademäärästä, joten altaat ovat parhaimmillaan sateen jälkeen. Itä-Maui on käytännössä sademetsää, joten siellä sataa ympäri vuoden.

 

 

 

Seven Pools on Hana Highwayn viimeinen nähtävyys, jonka jälkeen tie muuttuu erittäin huonokuntoiseksi. Kannattaa siis pitää mielessä ajaessa, että sama reitti täytyy ajaa vielä takaisinkin. Jos vesiputouksilla tai muilla nähtävyyksillä ei ole parkkitilaa, takaisin tullessa niissä saattaa olla väljempää, sillä useimmat haluavat pysähtyä jo menomatkalla.

 

Koska suurin osa Hana Highwaysta sijaitsee sademetsän kupeessa tai sen ympäröimänä, rankkasateet äkkiä aiheuttavat vaarallisia tulvia. Tulvan uhatessa tiet suljetaan väliaikaisesti, mikä on hyvä tiedostaa Hanassa matkaillessa. Tiet saattavat olla suljettuna osan päivää, tai kunnes tiet saadaan raivattua auki. Paikallisilla on käytössä mobiilivaroitusjärjestelmä, joka tiedottaa äkillisistä sääilmiöistä. Rankkasateiden aiheuttamat tulvat eivät ole mikään leikin asia, sillä suuret vesimäärät voivat nopeasti tuhota kokonaisen kansallispuiston, kuten viime vuonna Mauilla kävi Iao State Parkille.

Hana Highwaylle kannattaa varata aikaa koko päivä. Bensatankki kannattaa täyttää, sillä seuraava bensa-asema löytyy Hanasta. Myös ruokapaikkoja on matkan varrella vain vähän, joten juotavaa ja pientä evästä on hyvä pitää autossa mukana. Jos ei huvita viettää koko päivää autossa, kannattaa yöpyä Hanassa tai Haleakalan kansallispuiston leirintäalueella, jolloin ajomatkan voi jakaa kahdelle päivälle.

Rantapäivä Mauilla

Mauilla on paratiisikohteen maine, joka johtuu varmasti osittain, ellei jopa eniten sen kauniista rannoista. Erilaisia mahdollisuuksia on runsaasti, joten täältä löytyy jokaiselle jotakin. On hyviä snorklauskohteita aivan rannan tuntumassa, surffausta pienemmissä ja isommissa aalloissa, runsaasti muitakin vesiaktiviteettimahdollisuuksia sekä kauniita vaaleahiekkaisia aurinkorantoja palmun katveessa.

Mauin profiilista johtuen saaren eri puolien rannat ovat erilaisia. Suosituimmat lomakeskukset sijaitsevat saaren länsisuuntaisilla rannoilla, sillä ne ovat hitaasti syveneviä, vaaleahiekkaisia, hyviä uimiseen sekä vesiaktiviteettien aloittelijoille. Näitä rantoja löytyy Kaanapalista, Kiheistä, ja Wailea-Makenasta.

 

 

Makenasta löytyvä Maluaka Beach on suosittu snorklaajien keskuudessa, sillä alueella liikkuu erityisen paljon merikilpikonnia, joten niitä on helpoin bongata Turtle Towniksi nimetyltä alueelta, johon Maluaka Beach kuuluu.

Kuva: Armin Rodler

Pohjoisrannikolla on suosittuja surffauspaikkoja isomman aallokon vuoksi. Ho’okipa Beach on maailmankuulu ammattilaistason purjelautailukilpailuistaan, joten aallot ovat sen mukaiset. Rannat ovat hyviä muuhunkin kuin surffaajien ihailuun, sillä täällä kuulemma bongaa helposti merikilpikonnia, jotka käyvät lepäämässä rantakallioiden tuntumassa.

Kuva: Kent Buckingham
Itärannikolla näkyy hyvin saaren tuliperäisyys, täällä rannat ovat mustahiekkaisia ja kalliot laavakiveä. Wai’anapanapa Black Beach on ehkäpä tunnetuin itäpuolen rannoista, sillä se sijaitsee kätevästi Hana Highwayn varrella. Rannalla on turvallista uida vain silloin kuin aallokko on pientä. Ympäröivä kansallispuisto on kuitenkin vehreän kaunis, ja kallioilta löytyy mielenkiintoisia poukamia ja luolia.

 

Mauin eteläkärjessä sijaitseva La Perouse-lahti on jäänne viimeisimmästä Haleakalan purkauksesta. Täältä löytyy koskematonta luontoa ja karua rantaviivaa. Hiekkarantaa täällä ei ole juuri ollenkaan, mutta tyynellä säällä snorkausmahdollisuudet ovat kuulemma hyvät.

 

Löysin oman rantaparatiisini Makena Big Beachilta. Tosin sääjumala oli sitä vastaan, sillä juuri kun saimme auton parkkiin, alkoi satamaan. Kaatamalla.

Mauin läntiset rannat ovat myös parhaita paikkoja ihailla auringonlaskua. Ja ne olivat uskomattoman kauniita!

Kuva: Ruediger Gros

 

Auringon Talossa

Haleakalā = Auringon Talo

 

Haleakalan kilpitulivuori on yksi Mauin ”pakollisista” nähtävyyksistä, ja oli jo ennen matkaa selvää että ajamme sen huipulle maisemia ihailemaan. Mukavuudenhaluisten matkailijoiden onneksi tulivuorella vierailusta on tehty mahdollisimman helppoa, sillä autolla pääsee aivan sen huipulle asti, ja matkan varrelta löytyy kaksi vierailijakeskusta ja esimerkiksi wc-tilat. Huipulle kiemurteleva, paikoitellen todella jyrkkä autotie on kapea, mutta päällystetty. Tulivuoren huippu on 3055 metrin korkeudessa, ja pääosin pilvien yläpuolella.

 

Haleakala on pinta-alaltaan massiivinen, sillä noin 75% Mauin saaresta sijaitsee sen maaperällä, ja loput 25% saaren pinta-alasta on toisen tulivuoren, Mauna Kahalawain maaperää. Huipulta avautuvat upeat maisemat saaren länsipuolen yli, mutta palkitsevimmat ovat maisemat itse tulivuoren kraateriin.

 

Vaellus on suosittu aktiviteetti Haleakalalla, ja vaellusreittien vaativuus ja pituus vaihtelee lyhyistä pyrähdyksistä useamman päivän vaelluksiin. Ohut ilmanala ja vaihtuvat sääolosuhteet tekevät vaelluksista normaalia haastavamman. Jos vaellus Haleakalalla kiinnostaa, kansallispuiston sivuilla on informatiivinen video vaellukseen valmistautumisesta.

Moni matkailija suuntaa Haleakalalle aamuhämärissä auringonnousua ihastelemaan, mutta aamupäivä on vierailijamääriltään rauhallisempi, ja sääolosuhteiltaan usein vielä hyvä. Iltapäivisin pilvet alkavat kerääntymään huipun ympärille, jolloin näkyvyys saattaa olla vain joitain metrejä eteenpäin. Pilvisenä päivänä ylös ei kannata lähteä ollenkaan, vaan odottaa selkeämpää säätä. Itse jouduimme ajamaan huipulle kahtena eri aamupäivänä, sillä ensimmäisenä päivänä sää vaikutti aluksi kohtalaiselta, mutta huononi nopeasti. Ei ollut mukava hytistä pilven sisällä räntäsateessa shortseissa ja t-paidassa. Ole siis fiksumpi: ennakoi sää, ja pukeudu sen mukaisesti. Huipulla on aina kylmä.